*

Ari Hakkarainen

Mainonta pelastaa kirjallisuuden

  • Amazon Fire medialaite (Kuva: Amazon)
    Amazon Fire medialaite (Kuva: Amazon)

Monet perinteisen kirjallisuuden ystävät ja edustajat pitävät e-kirjaa uhkana koko kulttuurimuodolle. Näinhän ei tietenkään ole. E-kirjalla on mahdollisuus pelastaa kirjallisuus. Todellinen kilpailija kirjallisuudelle on internetissä saatavilla olevat digitaaliset sisällöt, kuten elokuvat, musiikki, TV-ohjelmat ja lehdet.  Näistä sisällöistä satunnainenkin mediakuluttaja voi helposti, edullisesti ja mukavasti nauttia tarvitsematta takapuoltaan kotisohvalta nostaa.

Niin kauan kuin valtaosa suomalaisesta kirjallisuudesta on hankittavissa vain perinteisistä myymälöistä ja kirjastoista, muu digitaalinen media vie yleisöä kirjallisuudelta. Mitä kauemmin suomalainen kirjallisuus vitkuttelee internet-aikaan siirtymisessä, sitä varmemmin se häviää kilpailun ihmisten ajankäytöstä muulle medialle.

Verkkokauppa Amazon on jo pelastanut englanninkielisen kirjallisuuden. Yhtiö rakensi viisi vuotta sitten Kindle-järjestelmän, joka koostuu lukulaitteesta, valtavasta valikoimasta e-kirjoja ja mahdollisuudesta ladata teoksia Amazon-kaupasta suoraan laitteen muistiin. Painettujen kirjojen verkkokauppana vuonna 1995 aloittanut Amazon myykin tänä päivänä enemmän e-kirjoja kuin painettuja kirjoja.

Kindle-järjestelmä on osoittautunut niin suureksi menestykseksi, että Amazon on laajentanut sitä muihin sisältötuotteisiin. Yhtiö esitteli edullisen, värinäytöllä varustetun tablet-laitteen, johon e-kirjojen lisäksi voi ladata elokuvia, aikakauslehtiä, musiikkia, pelejä ja TV-ohjelmia. Kirjoja on tarjolla lähes miljoona nimikettä, kun elokuvia ja TV-ohjelmia on valikoimissa vasta (vaatimattomasti) noin 100 000 tuotetta.

Asiakkaan kannalta kaikki digitaaliset mediatuotteet ovat Amazonin Kindle-järjestelmässä samalla viivalla. Kun haluttu elokuva, lehti, musiikkikappale tai kirja on löytynyt, sen voi saman tien ladata omaan laitteeseen. Tässä tilanteessa, kun kirjallisuutta on yhtä helppo ja mukava hankkia kuin muitakin sisältötuotteita, kirjallisuudella on hyvä mahdollisuus pärjätä kilpailussa muun median kanssa.

Amazonia ylistävän tarinan tarkoituksena on kertoa, että suomalaisten rakastama kulttuurimuoto – kirjallisuus – voi selvitä voimakkaasti muuttuvassa mediamaailmassa, mutta alalla on dramaattinen muutos edessä. Amazonin tarinalla on nimittäin myös kääntöpuolensa. Verkkokaupan eniten ostetut e-kirjat ovat ilmaisia tai parin dollarin tuotteita.  Laajalla englanninkielisellä markkinalla hittituote tuottaa silloinkin merkittävää tuloa kirjailijalle ja sen mahdolliselle kustantajalle.

Onnettoman pienellä suomenkielisellä kirjamarkkinalla ei yhdelläkään toimijalla ole mitään mahdollisuutta rahoittaa kirjojen tuotantoa parin euron myyntihinnoilla. Jos hintataso painuu kovin alas, rahoitusta kirjojen julkaisuun joudutaan hakemaan muualtakin kuin niiden myynnistä.

Kirjallisuutta lukuun ottamatta suuri osa muusta kaupallisesta mediasta rahoitetaan joko kokonaan tai osin mainonnalla. Television katselu keskeytyy vartin välein mainoksiin, elokuvateattereissa nähdään mainoksia ennen elokuvaa, lehdet joutuvat kilpailemaan mainostajista, radio elää mainostuloilla ja musiikin kuuntelu verkosta ja radiosta on mainostajien rahoittamaa.

Onkin melko omituista, että kirjallisuuteen ei ole syntynyt mainosrahoitteisia tuotantomalleja. Esimerkiksi Rosa Liksomin Finlandia-palkinnon voittanut kirja maksaa nyt reilut 20 euroa e-kirjana ja painettuna tuotteena. Entäs jos sen hinta olisi kaksi euroa? Kirjan alussa ja lopussa voisi olla muutama aukeama mainoksia, joiden julkaisijat maksaisivat loput tuotteen hinnasta. E-kirjalle malli sopisi, koska painatus- ja kuljetuskulut eivät tuota lisäkustannuksia jokaiselle kappaleelle ja mainoksia voisi vaihtaa esimerkiksi kuukauden välein.

Hyvä sisältö on luonnollisesti se tärkein asia, minkä vuoksi yleisö jatkossakin viihtyy kirjallisuuden parissa. Kirjallisuuden tuotanto-, jakelu- ja rahoitusmallit tulevat kuitenkin elämään voimakkaasti. Mainonta voi olla yksi malli vastata muun digitaalisen median luomaan kovaan kilpailuun ihmisten ajasta ja rahoista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Mainostilan myynti ei ole ihan helppoa. Aikoinaan IT Pressissä oli esillä mainosten painaminen kirjoihin, mutta kun yhtiö samoihin aikoihin julkaisi kahta uutta lehteä, niihin ei saatu juuri yhtään mainoksia ulkopuolelta. Itse asiassa oli kolmaskin lehti, jonka minä suurimmaksi osaksi tein. Siinä oli tekemäni käyttöjärjestelmätuotteen mainos ja kustantajan mainos.

Tämä Uusi Suomikin on aika hyvä esimerkki. Hypon mainos ja sponsoroidut blogit eivät taida maksaa edes palvelun ylläpitoa. Herlinillä taitaa kuitenkin rahaa riittää.

Toimiva malli edellyttäisi varmaan melkoisen suurta mediataloa taustalla tai jotain yhteistyökuviota, jotta mainosmyynnin volyymi olisi riittävää.

Käyttäjän arihakkarainen kuva
Ari Hakkarainen

Mielenkiintoinen tuo mainitsemasi IT Pressin hanke. Itse olen nähnyt ainoastaan kustantajan mainoksia muista kirjoista teoksen kansien välissä. Helppoa mainosten myynti ei kirjoihin eikä verkkosivuille liene, mutta markkina on kuitenkin sataprosenttisen varmasti voimakkaasti kasvava pitkälle tulevaisuuteen.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tuli mieleen vielä muitakin esteitä tai hankaluuksia. Mainokset halutaan useasti kohdentaa. Nettimainoksetkin pystytään suuntaamaan tietylle alueelle GeoIP:n avulla ja esim. surffaajan sukupuoli pystytään melko tarkkaan rajaamaan. TV, radio ja lehdistö kilpailevat myös kohdistamisella. Varmaan e-kirjaankin vastaavia pystyy rakentamaan, mutta valmiina ei taida olla.

Sitten kun on muuten valmista, pitää tutkia mainonnan teho, jotta asiakas suostuisi maksamaan. Ja varmaan muutakin vielä pitäisi tehdä. Ei ole ihan pieni homma uutta mainosmediaa polkaista käyntiin. Varmaan Amazon tuotakin miettii. On muuten melko mahtava putiikki. Äskettäin tuli vastaan neljän merkittävimmän teknoyhtiön lista. Amazon oli se neljäs eikä Microsoft tai IBM mahtunut mukaan.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tuo kohdistaminen taitaa olla vielä suurempi juttu: http://www.tekniikkatalous.fi/ict/suomalainen+verk...

"Nykyaikaa ovat nettimainosten huutokaupat, joissa palvelin tunnistaa, kuka on saapunut nettisivulle ja mistä tämä henkilö on kiinnostunut. Palvelin kysyy, kuka olisi halukas mainostamaan juuri tällaiselle kuluttajalle ja myy mainoksen eniten tarjoavalle.

Kaikki tapahtuu sekunnin murto-osissa, kuluttajan huomaamatta.

Tietonsa palvelin saa muun muassa Facebookista, analysoimalla käyttäjän tekemät Google-haut ja lukemalla Gmailin viestien sisällöt.

– Suomessa tämä on niin uutta, että ihmiset eivät edes tajua, että tällaista voi olla olemassa.

....

– Vanhan sanonnan mukaan puolet markkinoinnista on turhaa, mutta sitä ei voi lopettaa, koska ei tiedetä, kumpi puoli. Verkossa se tiedetään! Huttunen täräyttää.

Kuluttaja, jonka mieltymykset ja harrastukset ovat tiedossa, on paljon arvokkaampi kuin nimeton ja kasvoton mainoskohde.

Nimetön asiakaskontakti voi maksaa senttejä, mutta tietynlaisen profiilin omaava kontakti voi olla viiden euron arvoinen.

Jos kontakti johtaa asiakassuhteeseen, hinta voi nousta jopa 50–100 euroon. Tällaisia summia esimerkiksi tv-maksukorttiyhtiöt ovat maksaneet uuteen asiakassuhteeseen johtaneesta liidistä."

Aika hurja väite: "lukemalla Gmailin viestien sisällöt".

K Veikko

Mainonta tappaa kirjallisuuden.

Follow the money pätee myös kirjallisuuteen. Mainosrahoitteisia kirjoja ei kirjoiteta lukijoita varten vaan mainostajia. – Tosin parhaimmillaan kirjailija kirjoittaa vain itselleen.

Kirjailijan jatkotuotannon tukeminen ei mainosrahoitteisessa kirjallisuudessa riipu lukijan lukuelämyksestä vaan siitä kuinka hyvin kirja onnistui myymään oheistuotteita.

Juha Malinen

En vaan ymmärrä että miksi taas uusi Gadget ?
Nyt on jo Internet ,Pc-laitteet , Kirjat ,Kustantajat , Kirjailijat ja Lukijat.
Tekniikkapuolen esteitä ei liene ?
Eivät vaan näytä kohtaavan toisiaan kaikki asianosaiset.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kirjastot ovat ajan tasalla. Niistä saa lainaksi e-kirjoja. Ei sinne ole pakko mennä ja persuksiaan sohvalta nostaa.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset