Ari Hakkarainen

Varo, tämän lukeminen voi tuhota aivosi

  • Nicholas Carr, Pinnalliset (The Shallows) kirjan kansikuva (englanninkielinen e-kirja)
    Nicholas Carr, Pinnalliset (The Shallows) kirjan kansikuva (englanninkielinen e-kirja)

500 vuotta vanhasta painokoneesta lähtien jokainen uusi media on herättänyt kiivasta vastustusta - innokkaiden uutuuden kannattajien lisäksi. Painotuotteiden leviämistä vastustivat kirjoja käsin kopioineet ammattilaiset ja valtaapitävät. Lukemisen pelättiin myös vahingoittavan ihmisen luonnollista kasvua. 1790-luvulla erityisesti kertomakirjallisuuden ja näytelmien uskottiin myrkyttävän nuorten moraalin.

Tuoreempia esimerkkejä ovat sarjakuva, jonka 1954 väitettiin tekevän lapsista rikollisia, rock'n'rollin uskottiin tekevän nuorista saatananpalvojia vuonna 1956 ja Hillary Clinton väitti vielä vuonna 2005 videopelien varastavan lapsilta heidän viattomuutensa.

Myös digitaalista mediaa vastustetaan. Nicholas Carrin kirja Pinnalliset (The Shallows) on noussut digitaalisen median vastustajien keskeiseksi opinkappaleeksi, johon osa ihmisistä kritiikittä uskoo. Esimerkiksi Ylen kolumnisti pitää kirjan luettuaan 'uusia vempeleitä ja kaikenlaisia kommervenkkejä' vakavana ongelmana medialle.

Nicholas Carrin Pinnalliset-kirjan pääväittämä on, että vain painetun kirjan lukemiseen on mahdollista syventyä niin tiiviisti, että luetusta jää tietoa ja johtopäätöksiä talteen ihmisen pitkäkestoiseen muistiin. Elektronisella laitteella lukeminen ja erityisesti verkkosivuilta lukeminen kuormittavat Carrin mukaan vain lyhytmuistia ja sitäkin liian kiivaasti, jolloin aivot pikemminkin tyhmistyvät kuin viisastuvat: "Kun menemme verkkoon, astumme ympäristöön, joka tukee silmäilyä, kiireistä ja hajanaista ajattelua ja näennäistä oppimista."

Keräsin tästäkin aiheesta melkoisen määrän tietoa Hyvästi media –kirjaani varten ja vakuutuin Nicholas Carrin olevan väärässä. Tutkimukset nimittäin osoittavat nettisukupolven olevan älykkäämpää kuin vanhempien ikäluokkien. Esimerkiksi heidän sosiaaliset taitonsa, uuden tiedon omaksumiskyky, tuntemattomien asioiden ja ihmisten luotettavuuden arviointitaito ovat paremmat kuin vanhemmilla ikäpolvilla. Florida State -yliopiston lahjakkain, mittavalla stipendillä palkittu opiskelija totesi kiitospuheessaan, ettei lue kirjoja. Hän kertoi hakevansa opinnoissa tarvittavat tiedot verkosta, koska se on järkevämpää kuin kirjoista oppiminen.

Koska Nicholas Carrin kirjan ilmestymisen jälkeen aiheesta on keskusteltu paljon, tutkijat ovat kaivaneet aiempia tutkimuksiaan esiin. Michiganin yliopiston tutkimuksessa todettiin kävelyn suurkaupungin keskustassa kuormittavan aivoja samankaltaisesti kuin netissä liikkumisen. On kuitenkaan vaikea uskoa, että suurkaupungeissa asuvat ihmiset olisivat menettäneet osan aivoistaan ja olisivat tyhmempiä kuin pienessä kylässä asuvat kansalaiset.

Toisessa tutkimuksessa verrattiin yli 65-vuotiaiden aivojen aktiviteettia kun he lukivat kirjaa ja tekivät Google-hakuja. Kokeneilla netin käyttäjillä aivot kokonaisuudessaan aktivoituivat tuplasti enemmän Google-hakua tehtäessä kuin kirjaa lukiessa. Nettinoviiseilla Google-haun tekeminen aktivoi lyhytmuistia eniten. Tutkimuksen johtopäätös: Google tekee meidät viisaammiksi.

Näin henkilökohtaisista kokemuksistani voisin antaa Herra Carrille ja hänen oppilapsilleen pari vinkkiä. Kokeilkaa kirjan lukemista e-kirjojen lukulaitteella. Sillä ei voi tehdä mitään muuta kuin lukea kirjaa. Moni lukulaitteen hankkinut huomaa lukevansa enemmän kuin ennen, koska kirjojen ostaminen on niin helppoa ja nopeaa. Laitteessa voi myös muuttaa tekstin kokoa omalle ikänäölleen sopivaksi. Jos verkossa liikkuessa ei ole aikaa lukea pitkiä artikkeleita, niin käytä palvelua, jonne talletat mielenkiintoiset artikkelit myöhempää, keskittynyttä lukemista varten.

 Jos katsot mielelläsi telkkaria ja videoita, älä usko ikivanhaa puppua, että vain kirjat voivat sivistää. Kuvan ja äänen tuottama viesti on voimakkaampi kuin pelkästään luettu viesti. Kysehän on siitä mitä katsoo tai lukee. Jos epäilet videopelien mielekkyyttä, niin tiesitkö tutkijoiden suosittelevan pelaamista kirurgeille?

Muuten, Herra Carr, luin Pinnalliset-teoksen e-kirjana Apple iPad -tabletilla. Lukemisen edetessä laitteeseen tekemieni muistiinpanojen ja alleviivausten ansiosta ydinkohdat oli helppo lopuksi koota teoksen yhteenvedoksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Itse luen nykyään uutiset mieluiten verkossa. Törmätessäni outoon sanaan, selvitän helposti sanan merkityksen. Jos uutinen on kiinnostava, alan etsiä verkosta tarkempaa tietoa.

Onhan se toki pinnallisempaa oppimista kuin esim. sivistyssanakirjan ulkoa pänttääminen. Mutta miten se voi minua tyhmistää, koska paperilehteä lukiessani en kuitenkaan kaivaisi esiin sanakirjoja, saati että lähtisin kirjastoon hankkimaan lisätietoa?

Käyttäjän arihakkarainen kuva
Ari Hakkarainen

Samaa mieltä. Kyse vain on yksinkertaisesti niin suuresta kulttuurin muutoksesta, että sitä vastustetaan ja tullaan vastustamaan monin tavoin.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Itse etsin edelleen usein sanoja nykysuomen sanakirjasta, joskus tuntuu mukavammalta. Englanninkielisiä tuntemattomia sanoja usein tarkistan nettisanakirjoilla - suomenkieliset "selitys" sanakirjat ovat toistaiseksi monipuolisempia ja tarkempia kuin netissä vastaavat. Tarpeeksi usein törmättyäni sanoihin, joiden selityksen halusin saada selville, mutta vaati internetissä selailua useita minuutteja, totesin kirjan hakemisen hyllystä olevan nopeampaa.

Kaikilta ei suomen sanakirjoja tietenkään kotoa löydy, toivoisinkin parempaa palvelua tulevan pian nettiin. Tai vastaavasti itse en ole vain sitten onnistunut löytämään sellaista sivustoa, jossa arkipäiväisempienkin sanojen selitys ja käyttötarkoitus on selvennetty. Vinkatkaa, jos on, mielelläni jättäisin kolme kiloa painavan sanakirjapaketin pois pöydältäni.

Tuo oppimistyyli ei kuitenkaan ole mielestäni mitenkään pinnallinen, vaan juuri oppimisen ydin. Tutustun ja etsin itse. Jos jokainen asia pitäisi oppia vain silloin, kun sitä päähän tahkotaan, lähtee tuosta aiheen oppimisesta motivaatio helposti pois ja "oppiminen" perustuu muistiin. Kun motivoituneena itse etsii tietoa lisää, oppiminen on todellisempaa eikä painotu enimmäkseen muistiin. Yksityiskohtia voi unohtaa, mutta hallitsee silti kokonaisuuksia.

Kalevi Kantele

Ari, mitä mieltä olet yhdestä suosikkiväiteestäni, että televisiota katselemalla ei olisi televisiota koskaan keksitty?

Käyttäjän arihakkarainen kuva
Ari Hakkarainen

Heh, näinhän se on. Televisiota katsomalla voi kuitenkin keksiä esimerkiksi ruuan, joka valmistuu mainostauon aikana (mikroaaltouunissa lämmitettävä illallinen) tai älypuhelinsovelluksen, jolla voi olla yhteydessä kavereihin, jotka katsovat samaa ohjelmaa (Twitter-sovellus ja #linnanjuhlat).

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Ari Hakkarainen tietää mistä puhuu.
Allekirjoitan ajatuksensa täysin. 60-luvun lopun ja 70-luvun alun aikoihin, kun olin nuorukaisena imuroinut oleellisen osan Nokia Elektroniikan atk tietämystä ja sovelluksien olemusta, siirryin toisille markkinoille. Siellä sovelsin sen aikaisia tsto-välineitä. Toteutin mm. tuotannonohjaus- ja myyntihinnoitteluratkaisuja pöytäkalkylaattorilla c-kasetti muistille ohjelmoiden.

Siitä eteenpäin olen ollut lähes kaikkien toiminnanohjaus-ratkaisujen ytimessä yrityksien osaamisen kehittymisissä. Sf-netin aikoihin ja ensimmäisten niin sisäisten foorumeiden kuin varsinaisen sähköpostinkin alun, mm. funet-aikoina, odotukset olivat meillä liian suuria toteutumis-aikatauluihin nähden. Jo silloin nähtiin unta paperittomista ratkaisuista pc'n eduksi. Näin ei tapahtunut. Eikä varmaan vähään aikaan tule tapahtumaankaan, niin sitkeää painetun sanan ikiaikainen kulttuuri on.

Nyt lähes 70v ukkelina olen yhä enemmän internetin sisällä, niin työssäni ratkaisujen aallonharjalla edelleen ratsastaen ja yksityisenäkin median kuluttajana kuin painettuun sanaan linnoittautuvana 'kalkkiksena' ;-)

Puolensa kullakin. Molemmat täydentävät toisiaan. Ja aivan varmasti lukemattomat muutkin seniorit elävät samanlaista elämää blokistin esittämissä asetelmissa. Itse oletan pian olevani kynnyksellä, että ainakin laitepuolella friikkiyteni alkaa jo ruostumaan. Enää nämä lukulaitteet eivät innosta aktiivisuuttani. Läppäri ja kommunikaattorini riittävät hyvin minulle. Nämä uusimmatkin hipaisu-älypuhelimet jättävät minut kylmäksi. Olisi mielenkiintoista tietää, missä se ikäpolvien kuilu näissä asioissa oikeasti menee.

Hyvin usein, juuri nuoremman ikäpolven kanssa keskusteluun työssä, yritysten kehittäjänä joutuessani, on enemmän pakollista keskustelua päivittää ymmärryksen tasomme. Kun nuoremmat aina aloittavat ja lepertelevät vanhalle sedälle kuin lapselle jokellellen.. aluksi. Kuilu onneksi hyvin pian häviää ja pääsemme syvemmälle oikeisiin asioihin ja siihen, miten itc'tä todellisuudessa voidaan ao kohteen ympäristössä hyödyntää. Kun nämä etäpäiden kulttuurit kohtaavat, ei kiksit ota loppuakseen = terävä nuori tieto ja kokemuksen integroitu osaminen.

Näissä kokemuksellista intgraatio-osaamista edellyttävissä ongelmissa luulisin vielä pitkään olevan senioreilla 'kenttätyössä' paljon annettavaa, yhteistyössä nuorison kanssa ja tueksi. Ennenkuin oikeasti älyämme siirtyä sivuun 'pois jaloista', antakaamme kynttilämme palaa roihuten siihen saakka. Ihan varmasti ne valkiat sitten hiipuvat, toivottavasti ymmärrämme sen sitten itse. ;-)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Carr ei lainkaan samaista nettiä ja ebookia.:
Elektronisella laitteella lukeminen ja erityisesti verkkosivuilta lukeminen kuormittavat Carrin mukaan vain lyhytmuistia ja sitäkin liian kiivaasti".

Älykkyyden osaltakin olet lukenet huolimattomasti Carrin kirjaa.

Tämä kohta niin tulkittuna kuin sinä otat sen esiin kertoo siitä, että olet pahasti käsittänyt väärin Carr:n sanoman:

"Kokeneilla netin käyttäjillä aivot kokonaisuudessaan aktivoituivat tuplasti enemmän Google-hakua tehtäessä kuin kirjaa lukiessa."

Suosittelen kirjan kertaamista ja onhan siinä hakemistokin.

PS. Minä olen lukenut kirjan paperilta ensin suomeksi sen ilmestettyä ja sitten matkalla Galaxy TABilla lomamatkalla kuukausi sitten englanniksi.

Käyttäjän arihakkarainen kuva
Ari Hakkarainen

Olisin voinut hieman selkeämpi kirjoituksessani tuossa kohtaa. Tuo "kokeneilla netin käyttäjillä ..." kohta on viittaus tutkimustuloksiin, jotka ovat vastakkaisia Nicholas Carrin esittelemien tulosten kanssa. Niitä hän ei esittele kirjassaan, vaan ne ovat saatavilla muualta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyllä hän niitäkin esittelee. Kysymys on paljolti arvoista. Onko nettiviikareiden moniajosta lopulta mitään iloa/hyötyä, paitsi moniajon hallitsija osaa moniajoa. Mutta oppiminen ei ole samaa kuin linkkien hallinta. Linkkien selailu häiritsee oppimista ...

Anis Harran

Hienoa että joku kerrankin kirjoittaa järkeä tästä asiasta. Kiitos!

"Tutkimukset nimittäin osoittavat nettisukupolven olevan älykkäämpää kuin vanhempien ikäluokkien. Esimerkiksi heidän sosiaaliset taitonsa, uuden tiedon omaksumiskyky, tuntemattomien asioiden ja ihmisten luotettavuuden arviointitaito ovat paremmat kuin vanhemmilla ikäpolvilla."

Ja tämän ilmiselvyyden sanomiseksi vaadittiin niin paljon... ;D

Henkilökohtaisesti pidän enemmän kirjan lukemisesta, jos pitää keskittyä isoon tekstipakettiin, koska netissä liian moni asia vaatii huomiota, jolloin tulee loikittua tiheään... mutta kuka on sanonut että huomiokyvyn ja reaktiokyvyn kehittyminen olisivat huonoja asioita älykkyylle ja sosiaalisille taidoille?!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo lainaus ei vain pidä paikkaansa.

Anis Harran

Ei ole relevanttia onko sen sanonut Carr vai Hakkarainen. Väite on joka tapauksessa totta. Lasken itseni aika vahvasti tähän ns. nettisukupolveen enkä ole ainakaan vielä havainnut fataalia aivovauriota. Tosin ehkä olen vain täynnä deluusioita ja päivän muotisanaa narsismia.

Olen Lauri hyvin vakavissani siinä, että älykkyystesteissä on kiinnitetty liikaa huomiota ristisanatehtävien ratkaisemiseen ja muihin sellaisiin sinun ikääsi ehtineille ehkä tosi relevantteihin taitoihin, eikä niinkään huomiokykyyn, eri kommunikaatiotyylien sisälukutaitoon, laajan genrevalikoiman hallitsemiseen, sosiaalisiin tulkinta- ja kommunikointitaitoihin, reaktionopeuteen jne. jotka nykymaailmassa selviämisen kannalta ovat hyödyllisempiä kuin ristisanojen ratkonta tai se että osaa kertoa mustetahran muistuttavan meillä on kaikilla kivaa -tiimihenkeä, joka ilmeisesti on pölähtänyt pullostaan kaikkien iloksi.

Jenkkikaveri, joka on liikkunut paljon vyöhykkeellä täältä Dubaihin ja Casablancaan ja vaikuttamisalan ammattilainen, kysyi minulta kesällä mistä johtuu että suomalaisissa on jokin hyvin dramaattinen sukupolviero nykyisten alle 25-vuotiaiden ja sitten noin 29-30-vuotiaiden välillä, ja se näkyy parhaiten sosiaalisessa älyssä ja taidoissa. Minkäs kaikkien asioiden kanssa tämä korreloikaan...? Olisiko ehkä sosiaaliset mediat, Neuvostoliiton hajoaminen jne?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eii ole kyse aivovauriosta, vaan toisenlaisista aivoista, konemaisista. Tämä kuvastaa osaltaan, millaisia diginatiivit ovat:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28235-digina...

Suosittelen lämpimästi Carr:in kirjan lukemista, niin silmäsi voivat aueta.

Eikä ole lainkaan kyse älykkyysteesti, vaan kokeellisesta tutkimuksesta, jossa on vertailu esimerkiksi opiskelua netissä ja ilman nettiä. Lisäksi taustalla on neuroplastisuus, muisti ....

Anis Harran

Konemaisuus on niistä aivoista kaukana! Enemmänkin konemaisuus kuvaa perinteisen valmiiksi paketoidun paukutuksen vastaanottajia, jotka oppivat rajoittamaan oppimistaan ja kaavamaistamaan ajatteluaan, eli oikeastaan koulutuksen seurauksena tyhmentyvät, vaikka ehkä saavuttavatkin vastapainoksi dogmaattisen konformismin. Ihmiskoneita on helpompi hallita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

On kuullut tuollaiset jutut monta kertaa aikaisemmin sellaisilta ihmisiltä, jotka jostain syystä ovat väistäneet systemaattista opiskelua ja haroneete netistä sitä sun tätä. Netissä vastuu on lukijalla, mutta nuo tyypit eivät tuota vastuuta pysty ottamaan.

Anis Harran

Kiitoksia taas tästäkin kohteliaisuudesta ja onnea valitsemallasi tiellä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tätä ongelmaa ei ole jaajalti tajuttu, lapset ja netti/pelit:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9884-lapsia-...

Anis Harran

Jatkoin tästä aiheesta myös Joonas Miettisen blogin puolella. Turhaan toistaisin samaa uudelleen, kun olet keskustelijana myös siellä...

Matias Gerlich

Ari Hakkarainen: "Muuten, Herra Carr, luin Pinnalliset-teoksen e-kirjana Apple iPad -tabletilla."

Ari, käsi sydämellä. Oliko tuo lopun uskontunnustus Apple-yhtiölle välttämätöntä? Se vei kirjoituksesta uskottavuutta n. 20%.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei lainkaan vienyt uskottavuutta. IPad tai TABilla lukeminen on ihan samanlaista kuin kirjan lukeminen. Lisäksi voi tehdä alleviivauksia, joita voi hakea haulla ja tehdä sanahakuja.

Ari erehtyi verratessaan lukulaitteita nettiin muka Carria siteeraten, kuten jo yllä totesin.

Käyttäjän arihakkarainen kuva
Ari Hakkarainen

Ei, en ole Apple-uskovainen. Tarkoitus oli sanoa (kuten Lauri jo huomautti), että tabletilla tai lukulaitteella kirjan lukeminen on vähintään yhtä hyvä tapa omaksua tietoa kuin perinteisen kirjan lukeminen. Työssäni luen ja testaan e-kirjoja eri laitteilla ja nyt sattui käytössä olemaan iPad.

Matias Gerlich
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nettisukupolven pahin ongelma kiteytyy serendipiteetissä, joka voidaan kiteyttää lauseseen SATTUMA SUOSII VALMISTAUTUNUTTA.

Innovaatiopuolelta löytyy tuhansia esimerkkejä alkaen penisilliinistä ja Viagrasta. Täytyy olla laaja monipuolinen taustatietämys, jotta "näkisi" uuden yhteyden. Nettisukupolvi osaa käyttää Googlea mutta ei juuri muuta. Ja Googlen käyton hienoudetkin taitavat olla heiltä hakusessa. Mutta serenpiteettia ei netti synnytä, päinvastoin ..

http://en.wikipedia.org/wiki/Serendipity

Anis Harran

Mitäs vikaa nettisukupolven valmistautuneisuudessa on? Minusta asia taitaa olla tasan päinvastoin. XD

Testikysymys: keneltä kysyt jos haluat tietää, missä mennään, mitä tapahtuu, mistä puhutaan?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tieto ei ole heillä, vaan netissä ristiriitaisina sirpaleina, lukijan vastuulla.

Anis Harran

Mutta he pystyvät vastaamaan sinulle.

Eihän tieto ole kenenkään eksklusiivista omaisuutta. Access, soveltaminen ja hyödyntäminen ratkaisevat. Voihan sitä vaihtoehtoisesti myös toistaa loputtomiin jotain, minkä on kerran oppinut, ja kiukutella kun muut eivät ole omaksuneet samaa ja vielä täsmälleen samassa muodossa, samoilla sanoilla ja käsitteillä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eivät pysty kun ymmärrys puuttuu. On vain nippilitiedonhakuja.

Kdertauksen vuoksi:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28235-digina...

Anis Harran

En jaksa lukea. Minultahan puuttuu ymmärrys joten hienot sepustuksesi menisivät hukkaan. Kohteliaalla ja sivistyneellä keskustelutyylilläsi löydät varmasti jostain kokonaisen lauman ymmärtävämpiä opetuslapsia.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hyvä on, että keskustellaan lukemiseta ja älykkyydestä, joilla ei todellakaan ole mitään tekemistä keskenään. Sivistämistä lukeminen edistää, erityisesti painettu yleislehti kuten sanomalehti ja yleisaikakauslehti, jotka tuovat lukijalleen sivistäviä yllätyksiä. Ei edes kirja. Tätä yleissivistävyyttä tuhoavat liian kohdennetut lukuareenat. Sellaisia ovat kohdennetut nettipalvelut, joissa käyttäjä itse valitsee sivistävyytensä tason.
Älykkyys on jo aivan toinen asia. Kun rakennat tulitikkuleikkejä tai tykkäät probleemeista, ne kohdentavat älysi ratkaisukeinoja juuri näille alueille. Ne eivät anna työkaluja siihen, miten selviät elämästäsi älyllä ja viisaudella.
Räkättirastaskin on älykkäämpi kuin ihminen matojen etsimisessä. Lepakko ominaisemmalla alueellaan " tutkaamisessa " älykkäämpi kuin ihminen edes näin ihmisen sotilastutkitulla alueella.
Leonardo da Vincillä ei ollut nettiä, vain sulkakynä ja pensseli.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niin. Ja lapsi on yhtä älykäs kuin psykologin sokkelossa kulkeva rotta, kun hän liikkuu netissä palkinnon toivossa. Kun lapsista kerrotaan kuin he opettavat vanhemmilleen tietotekniikkaa, kyse on juuri noista rotan taidoista.

Anis Harran

Se, että asia näyttää sinusta tuolta, kertoo paljon.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Se kertoo paljon vanhemmista ja opettajista, jotka sallivat tuo lapsen typistämisen rottamaisuuteen.