Uusi mediakulttuuri kurittaa perinnetietoista

Hyväst media -kirjassa käsitellään mediaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Kulttuuri - etenkin jokaisen oma - on maailman parasta kulttuuria. Jotkut suomalaiset vastustavat äänekkäästi jo pelkkää ajatusta vieraiden vaikutteiden soluttamisesta omiin tapoihinsa, perinteisiinsä ja mediamaailmaansa. Aamun mustetahrainen sanomalehti, illan tutut TV-uutiset ja autoradiossa hihittelevät juontajat ovat heidän arkikulttuuriaan, joka ei saisi koskaan muuttua.

Vaikka kulttuuri olisikin lähes ikuista, sekin kehittyy ajan mukana. Myös suomalainen kulttuuri on todellisuudessa aina ollut erittäin altis ulkopuolisille vaikutteille. Globalisaatio vain kiihdyttää kehitystä. Vielä enemmän kulttuurimme muutosta kiihdyttää digitaalisen teknologian aiheuttama murros mediassa.

Ne sukupolvet, jotka ovat kasvaneet elokuvateattereissa esitettyjen ensi-iltojen, painotuoreiden kirjojen, kotiin kannettujen sanomalehtien, CD-levyjen ja valtiollisen radio- ja televisiomonopolin aikakaudella kohtaavat lähivuosina aivan uuden todellisuuden. Samaan aikaan nuoriso kasvaa suoraan digitaalisen median maailmaan. Hei eivät töhri sormiaan painomusteiseen lehteen, vaan saavat kaiken haluamansa median internetistä.

Uusi mediatodellisuus näyttää sellaiselta, jossa esimerkiksi perinteinen kirja ja painettu sanomalehti katoavat suuren yleisön käsistä. Ne kutistuvat jo lähivuosina pienen yleisön mediaksi. Kehitys on alkanut jo 10 vuotta sitten ja kiihtyy jatkuvasti. Osa tutkijoista uskoo kuitenkin perinteisen kirjan ja lehden säilyvän hengissä, mutta lähinnä eliitin käytössä. Yhteiskunnan pitäisikin välittömästi lopettaa historiaan jäävien painettujen kirjojen ja lehtien tukeminen verohelpotuksin ja kannustaa suomalaista mediaa tulevaisuuteen nykyajan tuotteiden, kuten e-kirjojen, sähköisten lehtien, digitaalisten videoiden ja musiikkipalvelujen julkaisijoina.

Asiasta enemmän kiinnostuneet löytävät tilastoja, tutkimustietoa ja analyysejä median murroksen aiheuttamasta kulttuurimuutoksesta Hyvästi media -kirjasta.

Tämä ei merkitse lukemisen loppua tai kirjoittamisen kuolemaa. Päinvastoin. Jo nyt, median murroksen alkuvuosina, luemme ja kirjoitamme kenties enemmän kuin koskaan. Nekin, jotka eivät ikinä kirjaan tartu tai kirjettä kirjoita, viestivät vimmatusti sosiaalisessa mediassa ja verkkojulkaisujen kommenttipalstoilla.

Mediaan liittyvät tottumukset, kulttuuri ja liiketoiminta kiepsahtavat lähivuosina uuteen asentoon. Perinteisen mediabisneksen tulot kutistuvat, mutta internetissä digitaalisia sisältöjä markkinoivat yritykset kasvavat. Verkosta katsottavien elokuvien, e-kirjojen, ladattavien lehtien, musiikin ja TV-sarjojen katseluun sopivien medialaitteiden, kuten tabletien, älypuhelinten ja Smart TV:n (internetiin kytkettävä TV) myynti kasvaa voimakkaasti.

Jos kaikki tämä tuntuu uskomattomalta, niin mietipä montako postikorttia tai kirjettä olet tänä vuonna lähettänyt verrattuna siihen, montako kertaa olet käynyt Facebookissa tai Uudessa Suomessa kirjoittamassa ja katsomassa viestejä? Avaatko tänäänkin verkkouutislehden sivun useammin kuin painetun sanomalehden sivun?

Mikäli olet television, elokuvan tai internetin ystävä, sinulle median murros on hyvä uutinen: liikkuvan kuvan ja verkosta saatavien sisältötuotteiden valikoima tulee kasvamaan. Se ei merkitse yleisön lopullista muodonmuutosta tahdottomaksi sohvaperunamuusiksi. Ei, sillä internetin yleistymisen mukana yleisö on aktivoitunut. Yleisö osallistuu keskusteluun katsomiensa TV-ohjelmien, elokuvien ja videoiden katseluhetkellä. Keskustelua käydään paitsi kasvokkain, niin myös verkon välityksellä muiden ihmisten kanssa.

Media on läsnä elämässämme käytännössä koko hereilläoloajan. Siksi pienetkin muutokset median saatavuudessa, teknologiassa ja käyttövaatimuksissa voivat koskettaa yksittäistä ihmistä vahvasti. Ne, jotka muistavat VHS-videokasetin, tietävät kuitenkin, että media ei säily ikuisesti. Suomalaisten suuresti arvostama painettu sanakin muuttuu e-kirjoiksi ja sähköisiksi lehdiksi.

Media muuttaa muotoaan, mutta jatkossakin luemme, kirjoitamme, katsomme ja kuuntelemme meitä kiinnostavia sisältöjä. Niitä ei tarvitse enää hakea kioskilta, vaan ne voi hakea Googlella suoraan olohuoneen sohvalle.